maanantai 19. helmikuuta 2018

Haastattelupyynnöt


Nyt ei ole todellakaan kysymys kutsuista työhaastatteluihin (koska niitä ei tule), vaan toimittajilta silloin tällöin sähköpostiini tulevista haastattelupyynnöistä. Olen saanut niitä 2,5 vuoden aikana yhteensä viisi, eli huomattavasti enemmän kuin työhaastattelukutsuja, joita olen saanut tasan yhden runsaan viiden vuoden aikana… Tulisipa työhaastattelukutsuja edes samaan tahtiin kuin näitä muita haastattelupyyntöjä! Tässä esimerkki:
Hei,

löysin blogisi googlailujen kautta. Etsin hyvin alustavasti haastatteluun henkilöä, joka olisi valmis kertomaan kokemuksiin työttömyydestä ja aktiivimallista

Muuten voisinkin mahdollisesti suostua näihin haastattelupyyntöihin, mutta koska olen päättänyt pysytellä nimettömänä, en halua edelleenkään paljastaa henkilöllisyyttäni mahdollisten haastattelujen yhteydessä. Joten kiitos, mutta ei kiitos.

Hei,

Kiitos viestistäsi. Olen tehnyt periaatepäätöksen nimettömänä pysyttelemisestä, joten vastaan haastattelupyyntöihin kieltävästi. 

Ystävällisin terveisin
Työpaikaton


En sitä paitsi ole mikään sujuvasupliikkinen sanankäyttäjä suullisessa esityksessä, vaan olen parempi kirjallisessa ilmaisussa. Tähän asti on joka tapauksessa näyttänyt löytyvän vapaaehtoisia työpaikattomia esiintymään omalla nimellään lehdissä tai televisiossa. Televisioon minua ei ole pyydettykään, enkä tosiaan menisi mihinkään kilpaahuutamis-keskusteluohjelmaan, jossa en edes saisi suunvuoroa. Lisäksi persoonani joutuisi arvostelun kohteeksi.

Kirjallisiin haastattelukysymyksiin olisin valmis vastaamaan bloggaajan ominaisuudessa nimettömänä. Tällaista ei ole minulle ehdotettu. En aio esiintyä julkisuudessa omalla nimelläni, koska ne joiden ”kuuluu” tietää työpaikattomuudestani tietävät sen jo. Loput asiasta kiinnostuneet saavat arvata tai olla arvaamatta. Useimmille tahoille työpaikattomuuteni ei kuulu pätkääkään, se on aivan minun oma asiani - ja tarpeeksi vaikeaa jo näinkin. Tuleeko muuten teille muille työttömyydestä bloggaaville näitä haastattelupyyntöjä?

2 kommenttia:

  1. Aika hiljaista sen suhteen on ollut. Kerran on gradun tekijä lähestynyt ja kysynyt lupaa käyttää blogiani lähdemateriaalina, johon olen suostunut.

    Kävin marraskuussa 2014 piipahtamassa TV:ssä ja huolimatta siitä, että työttömyysahdinkoni saapui n. 2 milj suomalaisen tietoisuuteen, ei se kuitenkin vienyt minua pois työttömyydestä. En toki odottanutkaan sitä, kunhan itsekseni vitsailen ja odotan sitä tilaisuutta, että joku työnhakukonsultti kehottaa minua levittämään verkostolleni tiedon työnhaustani ja pääsen tölväisemään, että jos 2 milj ei riitä niin keinot alkavat olla vähissä...

    Noissa haastatteluissakin on hyvä varmistua ennalta, että mikä on haastattelun tavoite. Nykyään kun tuntuu, että tässä polarisoidaan kansaa työllisiin ja työttömiin ja heidät yritetään saada kinastelemaan keskenään, jotteivat huomaa miten maan johto suhmuroi...

    VastaaPoista
  2. Eipä julkisuudessa esiintyminen työllistymistä taida juuri edistää. Lisäksi työpaikattomien edustajana on jo valmiiksi enemmän tai vähemmän alakynnessä.

    VastaaPoista